Neljä kysymystä ja vastausta laituripituudesta ja automaattimetrosta.
1. Miksi länsimetrossa on 90 metriä pitkät laiturit?
Laituripituus länsimetron osuudella määräytyi metron automatisointipäätöksen mukaan. HKL päätti vuonna 2006 automatisoida koko pääkaupunkiseudun metroliikenteen. Automatisointipäätös oli lähtökohtana myös Länsimetron hankesuunnitelmassa, joka valmistui 2008. Automatisointipäätöksen mukaan HKL hankki myös liikenteessä nykyisinkin olevan uuden M-300 metrojunakaluston, jonka pituus on kaksi vaunuparia eli n. 90 metriä.
Länsimetron rakentamisesta Ruoholahti-Matinkylä-osuudelle päätettiin Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa 2008 automatisointiin perustuvan hankesuunnitelman mukaisesti. Rakentaminen alkoi 2009. Automatisoinnin kariutuminen myöhemmin aiheutti merkittäviä muutoksia länsimetron asemien rakenteissa ja järjestelmissä. Mm. laituriseinien poisjäänti asemilta muutti oleellisesti savunpoistojärjestelmiä ja aiheutti ylimääräisiä kustannuksia.
2. Miksi automatisointi kannattaa?
Automatisoinnin tavoitteena oli mm. taata tiheä vuoroväli. Tiheä vuoroväli paitsi tuo kapasiteettia, parantaa myös palvelutasoa. Turvallisuustasoa lisäävät laituriovet, jotka estävät matkustajien putoamisen raiteille ja ovat välttämättömiä automaattiajossa. Länsimetro on suunniteltu automaattimetrolle ja sen rakentamisessa on ennakoitu automaattijärjestelmä lopullisena liikennemuotona. Kuljettajien operoima nykyinen metroliikenne on siis välivaihe pääkaupunkiseudun metroliikenteessä. Tämän hetken arvio on, että HKL aloittaa automatisoinnin valmistelun mahdollisimman nopeasti siten että 2029 voitaisiin siirtyä automaattiliikenteeseen ja sen myötä tiheisiin alkuperäisen suunnitelman mukaisiin vuoroväleihin.
3. Voiko laitureita pidentää?
Laituripituuden kasvattamisen mahdollisuuksista ja kustannuksista käydään keskustelua säännöllisin väliajoin.
Nykyaikainen metro, kuten länsimetro, koostuu paitsi kiskoista ja rakenteista myös 52:sta erilaisesta teknisestä turvajärjestelmästä. Suurin osa näistä järjestelmistä sijaitsee laiturialueiden päissä. Itse louhittu tila on noin 220 metriä pitkä. Laiturin pidentäminen tarkoittaisi jo louhitun asematilan laajentamista jokaisella asemalla reilulla kolmanneksella. Aseman layoutien muuttaminen aiheuttaisi ratageometrian muutoksia koko rataosuudella johtaen lisälouhintoihin myös tunneliosuuksilla. Kaikki lisälouhinnat jouduttaisiin toteuttamaan jo louhitussa ja lujitetussa kalliotilassa. Tälle työmaalle pääsisi vain ratatunnelin kautta, mikä edellyttäisi jo liikenteellä olevan radan ainakin osittaista purkamista; porajumbolla ei voi liikkua kiskoilla. Laituritilan muutokset aiheuttaisivat muutoksia metron sisäänkäynteihin rakennetussa kaupunkiympäristössä. Tällaisiin muutoksiin tuskin löytyy halukkuutta.
Laitureita mahdollisesti pidennettäessä pitäisi huomioida myös seuraavat ei varsinaisesta rakentamisesta aiheutuvat kuluerät: käytöstä poissaoleva pääomakustannus, korvaava bussiliikenne ja ylläpitokustannukset rakentamisen aikana.
4. Mitä maailman metroissa tapahtuu?
Trendinä maailmalla on rakentaa kompakteja metroasemia, joilla minimoidaan käveltävä matka sekä turvataan kapasiteetti ja turvallisuus. Maailmalla uudet metrolinjat ovat usein automatisoituja ja vanhoja linjoja automatisoidaan. Railway Technologies kertoo kesäkuun numerossaan, että maailmalla on jo yli 1 000 kilometriä automatisoitua metrolinjaa. 1980-luvulla alkanut automatisointibuumi osoittaa kiistatta, että automaattimetro on osoittautunut turvalliseksi, joustavaksi, aikataulujen osalta pitäväksi sekä kustannustehokkaaksi ja takaa paremman matkustajatyytyväisyyden kuin perinteinen järjestelmä (https://www.railway-technology.com/features/around-world-driverless-metro-lines/).
Pääkaupunkiseudulla ei ole syytä taantua kehityksessä, vaan toteuttaa jo aiemmin tehtyjä päätöksiä, automatisoida metroliikenne ja samalla parantaa palvelutasoa.
Ville Saksi
Kirjoittaja on Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja
Metroa rakentamassa 
Niin, Länsimetrohan nyt koittaa pestä käsiään tästä ongelmasta ja perustelee ongelmilla joita muutaman vuoden korjaustyöt aiheuttavat.
Länsimetro ei esimerkiksi suostu kommentoimaan laitureiden pidentämisen kustannusarviota. Nyt kun vaihtoehtona on satojen miljoonien hätiköityjä lisäinvestointeja ylimääräisten kääntöraiteiden ja pahimmillaan varikoiden muodossa sekä yli kymmenen miljoonaa vuositasolla maksavan pidempiä laitureita korvaavan bussiliikenteen muodossa, on perusteltua kysyä että kuinka monta sataa miljoonaa laitureiden pidentäminen maksaa? Toisen metroputken rakentaminen viereen pitkillä laitureilla maksaa sen miljardin, joten siitä ylöspäin ei tarvitse mennä.
Fakta on vain se, että jos laitureiden pidentäminen maksaa 200-300 miljoonaa on se investointina fiksu verrattuna kääntöraiteisiin ja ylimääräiseen bussiliikenteeseen, sillä se lisää kapasiteettia niin lännessä, keskustassa kuin idässäkin.
Metrotunneleita rakennetaan kymmeniksi ja sadoiksi vuosiksi, vaikka Länsimetro-yhtiö elääkin enää vain muutaman vuoden. Perustelette tässäkin artikkelissa esimerkiksi hankittujen junien pituudella, vaikka kaikki tiedämme, että tässä puhutaan ihan pikkuasioista verrattuna niihin isoihin ongelmiin 2050-luvun jälkeen kun kapasiteetti loppuu.
Eli haaste metroyhtiölle, katsotaan osaatteko vastata suoraan (tähän asti ei ole onnistunut):
1. Kuinka paljon laitureiden pidentäminen maksaa?
2. Kuinka nopeasti metron kapasiteetti loppuu pelkällä automaattimetrolla (Matinkylän kääntöraiteella ja ilman)?
TykkääTykkää
Mutta miksei 90 metrin laitureille ei voi ajaa pidemmillä junilla? Esimerkiksi lontoossa on vaikka kuinka monta asemaa jossa pitkien junien ovista aukeavat vain ne keskimmäiset jotka ovat laiturilla ja siitä ilmoitetaan ennen asemalle tuloa jotta poislähtijät osaavat mennä oikeille oville.
TykkääTykkää
Pitää muistaa, että myös turvallisuusjärjestelmä on mitoitettu käyttäjien maksimimäärän mukaan. Se sisältää mm. poistumistiet tunnelista (jotka ovat Länsimetron puolella leveämmät kuin Helsingin vanhassa metrossa).
Ja kuten yllä todetaan, automatisointi ratkaisee kapasiteettiongelmat, joten ei tarvitse etsiä kalliimpia vaihtoehtoja.
TykkääTykkää
Se on kun pari äänekästä vastarannankiiskiä saa liikaa huomiota tai annetaan liikaa huomiota ja sitä kautta
päätösvaltaa.
TykkääTykkää
Kai te rakennatte nyt jaton pidemmillä asemilla, jotta tulevaisuudessa niitä ei tarvitse muuttaa ja investoida uudestaan paljon rahaa turhaan muutokseen. Nyt kannattaisi pidentää varmuuden vuoksi.
TykkääTykkää